Sosiaalipalvelut ovat yhteiskunnan kannalta välttämättömiä, ja hyvän sosiaalityön laadun takana ovat hyvinvoivat työntekijät. Kun työn turva, resurssit ja rakenteet ovat kunnossa, työntekijät voivat keskittyä siihen, mikä on sosiaalipalveluiden ydintä: asiakkaiden tukemiseen ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Työntekijöiden hyvinvoinnin turvaamiseksi onkin työsuojelu, mutta mitä työsuojelu on? Tästä kirjoittaa Sotekin työsuojeluvaltuutettu Janna Klami-Ollinen asiantuntijablogitekstissään.
Työsuojelu on laaja käsite, joka sanana kuulostaa raskaalta ja viralliselta, mutta työsuojelun merkityksen voi tiivistää hyvin yksinkertaiseen muotoon: jokainen saa tehdä työnsä turvallisesti ja hyvillä mielin niin, että työpäivä sujuu hyvin ilman turhia riskejä.
Työsuojelu ei ole projekti, joka kerralla tehdään kuntoon, vaan se on jatkuvaa prosessia, joka vaatii suunnitelmallisuutta ja seurantaa. Työelämä muuttuu ja kehittyy nopeasti, siten muuttuvat myös riskit ja tarpeet, ja siksi työsuojelua tulee kehittää ja päivittää koko ajan.
Työsuojelulainsäädäntöä noudattamalla huolehditaan työntekijöiden hyvinvoinnista. Kun työympäristö on turvallinen ja työntekijät voivat hyvin, työ sujuu tehokkaammin, virheet vähenevät ja henkilöstö viihtyy paremmin työssään.
Työturvallisuuslaki velvoittaa, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Työnantajan pitää myös perehdyttää työntekijänsä työpaikan oloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusohjeisiin. Sen on lisäksi tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Tämä voidaan toteuttaa työpaikkaselvityksillä, riskien arvioinnilla, turvallisuuskävelyillä, ohjeistuksilla, koulutuksella sekä tehtyjen toimenpiteiden seurannalla.
Työnantajien on toteutettava yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä tarpeen mukaan ja otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ikä, kielitaito ja työssä kohdatut fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja turvallisuusohjeita. Työntekijän pitää työtä tehdessään myös huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta sekä ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista esihenkilölleen ja työsuojeluvaltuutetulle.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Työsuojelun tavoitteena on tunnistaa riskit ja ehkäistä tapaturmat, sairaudet sekä liiallinen henkinen kuormitus. Ennakoiva ja kokonaisvaltainen ote huomioi niin työn sisällön, työtilat kuin johtamisen laadunkin. Hyvin toteutettu työsuojelu vähentääkin työtapaturmia ja sairauspoissaoloja, lisää työhyvinvointia ja motivaatiota työntekoon sekä tukee työn sujuvuutta ja tuottavuutta.
Työsuojelua tehdään kuitenkin yhteistoiminnassa, eli henkilöstön ja työnantajan edustajat hoitavat työsuojeluasioita yhdessä. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn liittyviä asioita ja työsuojelutoimikunta tekee tarvittaessa esityksiä, joiden tavoitteena on kehittää työoloja sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Työsuojelulla on käytössään erilaisia työkaluja, jotta saadaan tarpeellinen tieto mahdollistaen tarkemman riskien ennakoinnin ja kohdennetut kehitystoimet. Näitä työkaluja ovat muun muassa vaara- ja uhkatilanneilmoitusten analysointi, työhyvinvointikyselyt sekä sairauspoissaolojen ja tapaturmatilastojen seuranta.
Käytännön turvallisuustyö onnistuu, kun työntekijät osallistuvat havaintojen tekemiseen ja omien työolosuhteidensa kehittämiseen – työntekijät tuntevat arjen parhaiten ja jokaisen mielipide, havainto ja ehdotus on arvokas. Toimiva työsuojelukulttuuri perustuu avoimeen viestintään, matalaan ilmoituskynnykseen havainnoista, yhteiseen vastuunottoon ja kehittämiseen. Arjen työsuojelutyötä on esimerkiksi vaaratilanteista ilmoittaminen, hyvien käytäntöjen jakaminen, turvallisuusohjeiden noudattaminen, avoin keskustelu työkuormituksesta ja jaksamisesta, avoin viestintä, toimivat työtilat, työn tauottaminen ja työpisteen hyvä ergonomia.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Esihenkilöt ovat työsuojelun avainasemassa arjen työturvallisuuskulttuurin rakentamisessa, kuormituksen hallinnassa ja puuttumisessa erilaisiin työyhteisöongelmiin. Esihenkilötyössä korostuvat taito johtaa kuormitusta, ratkaista ristiriitoja sekä tunnistaa työntekijöiden hyvinvoinnin signaaleja ajoissa. Unohtamatta kuitenkaan, että myös esihenkilöitä on tuettava, jotta he eivät itse kuormitu liikaa omassa tehtävässään. Hyvä työkalu työntekijöiden hyvinvoinnin seuraamiseen onkin varhaisen tuen mallit.
Etätyö, uudet työvälineet, teknologinen kehitys, työn pirstaleisuus ja toimintaympäristön muutokset luovat uudenlaisia riskejä fyysiselle ja psyykkiselle turvallisuudelle. Perinteisesti työsuojelu yhdistetään fyysisiin riskeihin: ergonomiaan, koneisiin, työtiloihin ja tapaturmien ehkäisyyn. Nykyään yhä tärkeämmässä roolissa on myös henkinen työsuojelu. Liiallinen kuormitus, eettinen ja emotionaalinen kuormitus, epäselvät vastuut, häirintä tai jatkuva kiire heikentävät työkykyä aivan yhtä paljon kuin fyysiset vaarat. Henkisen jaksamisen kannalta onkin tärkeää, että työyhteisössä toimii työhön opastus ja perehdytys, työmäärät ovat kohtuullisia ja työnkuvat selkeitä, työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, johtaminen on selkeää ja avointa, ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, työyhteisö toimii yhdessä ja työilmapiiri on sellainen, jossa uskalletaan puhua.
Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme sekä muistetaan arjen työsuojeluteot, niin saamme kaikki tehdä työtä luottavaisin ja turvallisin mielin työpaikassa, jossa on hyvä olla.
Janna Klami-Ollinen
Työsuojeluvaltuutettu, pääkirjanpitäjä
Sotek-säätiö sr