Tiesitkö, että Sotek tarjoaa yksilö-, ryhmä- ja yhteisötyönohjauspalveluja? Palveluesihenkilö ja työnohjaaja Olli Laakso kertoo asiantuntijablogikirjoituksessaan, mitä työnohjaus on ja millaisissa muodoissa sitä voidaan toteuttaa, sekä avaa myös omia kokemuksiaan työnohjauksesta.
Mielestäni työnohjaus nimenä voi johtaa harhaan. Työnohjauksessa ei ole kyse ihmisten opettamisesta työhön tai työtapoihin opastamisesta. Suomen työnohjaajat ry määrittelee työnohjauksen verkkosivuillaan www.suomentyönohjaajat.fi (avautuu uuteen välilehteen) seuraavasti:
Työnohjaus on prosessi, jossa työtä ja työntekoa kehitetään kohti tavoitteita. Työntekijän tai työyhteisön ei tarvitse olla kriisin keskellä aloittaakseen työnohjauksen. Työnohjaus kannattaa nähdä ennakoivana toimintana, jolla kriisit voidaan välttää ja jonka avulla työntekijät pysyvät hyvässä vireessä.
Yleisesti ajattelen, että ihminen haluaa olla paras versio itsestään, joten miksi hän ei haluaisi olla sitä myös työelämässä. Työnohjaus voi auttaa tämän parhaan version muotoutumisessa.
Yksilötyönohjaus tapahtuu nimensä mukaisesti ohjattavan ja työnohjaajan välillä. Tällöin yksilöllä on paras mahdollisuus keskittyä omien ammatillisten asioidensa läpikäyntiin ja ammatilliseen kehittymiseen. Yksilötyönohjauksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi ammatillisen identiteetin vahvistumiseen, työn kuormittavuuden hallitsemiseen, työssä jaksamiseen ja uusien työtapojen omaksumiseen.
Olen itse käynyt useampia vuosia yksilötyönohjauksessa saadakseni tukea omaan esihenkilötyöhöni. Tärkeää on ollut pohtia omia tapoja toimia esihenkilönä, mutta samalla olen huomannut, kuinka helppoa on jättää muutos tekemättä, kun yksilöohjauksessa olet ainoastaan itsellesi vastuussa muutoksista. Päätös muutoksen tekemisestä, siinä pitäytyminen ja toimeen tarttuminen vaativat siis päättäväisyyttä ja itsensä johtamistaitoa.
Vajaan kymmenen hengen ryhmälle suunnatussa ryhmätyönohjauksessa sen jäsenet ovat samaa tai samankaltaista työtä tekeviä työntekijöitä joko samasta yksiköstä, saman organisaation eri yksiköistä tai useista eri organisaatioista. Ryhmäläisten työnkuvien on oltava tarpeeksi samankaltaisia, jotta kaikki hyötyvät ohjauksesta mahdollisimman paljon ja mielenkiinto myös toisten työhön ja siihen liittyvien asioiden ja ilmiöiden käsittelyyn säilyy.
Ryhmätyönohjauksessa voidaan käsitellä esimerkiksi työhön liittyviä haasteita sekä saada uusia näkökulmia, toimintatapoja ja vertaistukea samankaltaista työtä tekeviltä.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Yhteisötyönohjaus on pienryhmässä tapahtuvaa työskentelyä, johon osallistuvat saman työyhteisön tai -yksikön jäsenet esihenkilö mukaan luettuna. Yhteisötyönohjaukselle ominaista ja luonnollista on, että ohjauksessa ovat vahvasti läsnä rooliasetelmat, jännitteet sekä valta- ja ihmissuhteet. Yhteisötyönohjauksella voidaan esimerkiksi parantaa työn sujuvuutta ja kehittää työtapoja, vahvistaa vuorovaikutusta sekä ratkoa työyhteisön kommunikaatio-ongelmia ja ristiriitoja.
Työnohjausprosessien aikana on välttämätöntä pysähtyä tutkimaan erilaisia rooleja työyhteisössä. Roolien tunnistamiseen käytän keskustelun tukena erilaisia luovia menetelmiä. Voidaan asettua esimerkiksi isoon huoneeseen, jonka keskellä on työyhteisön ydin. Jokainen valitsee oman paikkansa seuraten myös toisten asemoitumista. Lopuksi jokainen kertoo, miksi on valinnut paikkansa. Paikan valitsemiseen vaikuttavat etäisyys ytimestä ja toisista ihmisistä, roolit, suhteet muihin ihmisiin, omat tunteet ja kokemukset. Samaa harjoitusta on hyvä tehdä työnohjausprosessin edetessä, koska näin työryhmä näkee muutokset omassa ja muiden toiminnassa.
Olen huomannut, että pelkkä teoriatieto ryhmädynamiikasta ei anna kattavaa osaamista yhteisötyönohjaajana toimimiseen. Vuosien varrella olen työskennellyt useissa ja hyvin erilaisissa työyhteisöissä, ja karttunut ohjauskokemus antaa turvaa sille, että en välttämättä ole työryhmien tilanteista yhtä huolissani kuin työryhmät itse. Näen usein nopeastikin työryhmän hyvät puolet, vaikka se joskus olisi työryhmälle itselleen haastavaa.
Asiat muuttuvat vain, jos niistä puhutaan ja sovitaan yhdessä. Tärkeää on löytää jokaiselle työryhmälle ja työntekijälle tarpeisiin sopiva työnohjauksen muoto. Ohjaajan ja ohjattavien välisen kemian pitää toimia, jotta luottamuksellinen suhde voi syntyä. Kahta samanlaista työyhteisöä ei ole, koska ihmiset luovat työyhteisön kulttuurin ja tavan toimia. Se, mikä toimii hyvin jossakin työyhteisössä, ei välttämättä toimi laisinkaan toisessa työyhteisössä. Huomioitavaa on, että esihenkilöiden ja johdon on tärkeää tietää, mitä työryhmissä tapahtuu ja millaisia ajatuksia työntekijöillä on.
Onko työnohjauksesta sitten hyötyä työssä jaksamisen kannalta, vai valuvatko rahat hukkaan? Mielestäni onnistumisista ja mieltä painavista asioista on tärkeää puhua. Työnohjaus on yksi malli sille, että saa omia ajatuksia jäsenneltyä ja oman sanansa kuulumaan.
Olli Laakso
Palveluesihenkilö, työnohjaaja
Sotek-säätiö sr