Ajankohtaista

Leikki, luovuus, liikunta ja luonto – Yksilö- ja ryhmävalmennusta kulttuuriin pohjautuen

Leikki, luovuus, liikunta ja luonto – Yksilö- ja ryhmävalmennusta kulttuuriin pohjautuen

Projektityöntekijä Keijo Kumanto avaa Sotekin historian ensimmäisessä asiantuntijablogikirjoituksessa kulttuurin keinoihin nojautuvaa yksilö- ja ryhmävalmennuksen maailmaa.

Kulttuurin keinot yksilövalmennuksessa ja ryhmävalmennuksessa. Niinpä, aihe on aikamoisen laaja. Vai onko? Minun mielestäni on ja siksi juuri haluan aiheesta kirjoittaa ja samalla poistaa ”mörköä” sanan kulttuuri ympäriltä.

Sanan kulttuuri sisältö tosiaan koetaan ja ymmärretään monilla eri tavoilla. Toisille se on vain teatteri ja konsertit, ja toiselle taas melkein mikä tahansa tekeminen ja kokeminen. Kulttuurisote Kymenlaakson puuhanainen Piia Kleimola on lanseerannut aiheesta lorutuslirutuksen LeLuLiLu ja siihen pohjautuu myös minun tekstini.

Leikki on yksi vanhimpia kulttuurin ja miksei myös terapian muotoja. Se on, tai ainakin pitäisi olla, mukana koko ihmisen elinkaaren ajan. Leikkiä voi yksin, kaksin tai isommalla ryhmällä. Leikki on myös aina luovaa toimintaa ja joskus ihminen voi kertoa leikin kautta jopa hyvinkin traumaattisista kokemuksista. Siinä ei tarvitse välttämättä olla viisas, kaunis tai hyvätuloinen, vaan kaikki voivat leikkiä, jos vain haluavat. Leikki, olkoon sitten teatterileikki tai muu vastaava, sopiikin loistavasti yksilö- ja ryhmävalmennukseen yhtenä ihmistä ”avaavana” toimintana.

Luovuus on vahvasti leikin sukulainen, mutta kuitenkin enemmän kallellaan perinteiseen kulttuurikäsitykseen. Luovuuden alta löytyy valtavat määrät toimintoja aina pilvien katselusta maailman suurimpiin innovaatioihin asti. Jokainen ihminen on omalla tasollaan luova ja myös luovuuden käyttäminen sopii yksilö- ja ryhmävalmennukseen hyvin. Luova tekeminen, leikin ohella, ei vaadi välttämättä aina kalliita tarvikkeita ja instrumentteja. Luovasti ajateltuna ja tehtynä aivan pienistäkin asioista voi saada suuria onnistumisen tunteita ja ne, jos mitkä, ovat meille kaikille erittäin tärkeitä.

Liikunta on asia, joka on meidän kaikkien mukana aina, jos meillä ei ole liikuntarajoitteita. Liikunnan merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on olemassa valtavasti tutkimuksia ja näyttöä. Itselleni ja ohjattavilleni tärkein vaikuttava asia on kuitenkin ollut liikunnasta saatu hyvä mieli. Hauska, piristävä liikunta, mukava jutustelu sen ohella, hieman voi vaikka koetella omia rajojaan ja varsinkin yhdessä tehtynä; se voi aukaista monta lukkoa ja mielensolmua.

Luonto on myös yksi kaikille tasapuolinen kulttuurin kehto. Väittäisin, että jokaisella on jonkinlainen suhde luontoon. Parhaimmillaan luonto voi tuntua hyvältä ystävältä ja joskus saattaa olla se ainoa sellainen. Luonto on myös paikka, jossa koko LeLuLiLu-ketju pääsee parhaiten irti ja oikeuksiinsa. On tavattoman harmillista, että nykyajan lapsilla ei ole enää samanlaista taitoa ja osaamista leikkiä, luoda ja liikkua luonnossa, vaan nämä luonnolliset asiat pitää esitellä heille omissa paketeissaan. Uskon vahvasti, että tämä muutos suomalaisessa kansankulttuurissa ei ole eikä tee hyvää.

Kuten alussa kirjoitin, aika laaja aihe, ja se johtuu juuri tästä LeLuLiLu-ketjusta. Kun näiden neljän valtavan suuren asiakokonaisuuden valossa katsoo kulttuuria ja sen luomia mahdollisuuksia yksilö- ja ryhmävalmennukseen, voi sanoa, että rajana on vain mielikuvitus.

Keijo Kumanto
Projektityöntekijä
Resiina-hanke

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa aiheesta kulttuurin keinot yksilö- ja ryhmävalmennuksessa. Seuraavissa osissa Keijo avaa LeLuLiLu-ketjun eri osa-alueita ja kertoo omakohtaisia käytännön esimerkkejä muun muassa leikin ja leikkimisen avulla tehtävistä harjoituksista ja toiminnoista sekä linkittää mukaan aiheisiin liittyvää tutkimustietoa.

Jaa tämä julkaisu:
Jätä kommentti