Työllistämistoiminnassa tarjotaan yksilöllisesti järjestetty työpaikka, jonka avulla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja kuntouttamaan työmarkkinoille samalla vahvistaen oman elämän hallintaa ja sosiaalisuutta. Aktivointitoimenpiteillä, kuten Avain Askeleella, edistetään henkilöiden jatkosijoittumista työelämään.

Työllistämispalvelut koostuvat kolmesta työtoiminnan muodosta: työvalmennus, kuntouttava työtoiminta ja vajaakuntoisten työtoiminta.

Kuten edellisenäkin vuonna, työllistämispalveluissa oli työvoimapula. Työ- ja elinkeinoministeriö keskeytti palkkatuen myöntämisen kaksi kertaa vuoden aikana. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautui asiakkaita paremmin kuin edellisenä vuonna, mutta lyhyt viikoittainen työaika toi haasteita tuotantoon.

Vajaakuntoisten työtoiminta

Vajaakuntoisten työtoiminta on tarkoitettu eläkkeellä oleville tai henkilöille, joilla toimeentulo on muutoin turvattu, mutta elämänhallinnan vuoksi tarvitsevat toimintaa. Toiminta on osa yksiköiden normaalia työtoimintaa. Työtehtävät sisältävät alihankintatyötä ja yksiköiden sisäisiä työtehtäviä.

Työvalmennus

Työvalmennuksessa henkilöt tekevät tavanomaisia työtehtäviä palkkasuhteessa. Tavoitteena on valmentaa, ohjata ja kannustaa heitä vapaille työmarkkinoille. Työvalmennuksessa henkilö voi saada työkokemusta rakennuspuusepän, metalliteollisuuden, kokoonpanon, pakkauksen, kuljetuksen, kiinteistönhoidon ja rakentamisen alalla. Työnhaun aktivointi on osa toimintaa, jota annetaan sekä yksilöohjauksena että ryhmätoimintana.

Kuntouttava työtoiminta

Sotek-säätiön kuntouttava työtoiminta on ensisijaisesti työelämätavoitteista. Työelämätavoitteisella kuntoutuksella parannetaan työelämärajoitteita omaavien ja pitkään jatkuneen työttömyyden myötä työelämästä syrjäytyneiden henkilöiden edellytyksiä työelämäpoluille. Kuntouttava työtoiminta on arkielämää tukevaa, yksilövalmennuksen ja työvalmennuksen kautta työelämään suuntaavaa kuntoutumista. Kuntoutujalle tarjotaan työtoiminnan lisäksi työkykyisyyttä, elämänhallintaa ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia sisältöjä ryhmämuotoisesti toteutettuna.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on mahdollisuus sijoittua kaikkiin Sotekin yksiköihin.

Kuntouttavassa työtoiminnassa oli Kotkassa yhteensä 181 (173) henkilöä ja kuntouttavan työtoiminnan päiviä yhteensä 11 923 (11 293).

Nelonen

Nelonen on keskittynyt teollisuustuotantoon. Siellä työskennellään puu-, metalli- ja kokoonpano-osastoilla. Tuotanto on pääasiassa alihankintatyötä teollisuudelle ja kaupalle. Suurimmat asiakkaat olivat parvekelasitehdas, rakennuselementtitehdas, teollisuustuotteiden tukkukauppa ja puutarhakalusteiden tukkukauppa.

Puuosaston tuotanto koostui pääasiassa puutarhakalusteista ja pakkaustarvikkeista rakennusteollisuudelle. Puuosaston työtilanne oli vuoden aikana hyvä. Metalliosastolla tehtiin pääasiallisesti rakennusteollisuuden komponentteja. Töiden määrä pysyi metalliosastolla kohtuullisena. Kokoonpano-osaston työt jatkuivat entisellään. Ne koostuivat parvekelasikomponenttien kokoonpanosta ja postitusputkien valmistuksesta.

Yksikön taloudellinen tulos oli erittäin hyvä. Nelonen työllisti yhteensä 116 henkilöä (106), joista 68 (59) henkilöä oli kuntouttavassa työtoiminnassa ja vajaakuntoisten työtoiminnassa 18 (22) henkilöä ja työvalmennuksessa 30 (20) henkilöä.

Linnoitus

Linnoituksen yksikköön yhdistettiin Sotek Service, Tuunari ja Nuorten paja sekä Päiväpaja. Toiminnassa oli mukana 86 (89) henkilöä, joista lähes kaikki olivat kuntouttavassa työtoiminnassa.

Sotek Service

Sotek Servicen yhteistyö jatkui sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen että puolustusvoimien Reserviupseerikoulun kanssa. Toiminnan kohteina olivat Haminan varuskunnan ulkoalueet ja erilaiset kunnossapitotehtävät.

Tuunari

Tuunarin toiminta-ajatuksena on tarjota kuntouttavaa työtoimintaa aikuisille. Lisäksi Tuunarissa toteutetaan Kelan ostamaa vajaakuntoisten sekä mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta.

Tuunarin työtehtävät muodostuivat kierrätettävien huonekalujen maalauksen ja verhoilun lisäksi erilaisista käsitöistä ja askarteluista. Polkupyöräpaja, jossa korjataan ja huolletaan puolustusvoimien polkupyörät, yhdistettiin Tuunarin toiminnaksi.

Asiakkaiden työkykyä pyrittiin ylläpitämään viikoittaisella ryhmätoiminnalla. Ryhmätoiminnoissa harrastettiin liikuntaa, ruuanvalmistusta ja tutustuttiin säätiön muihin toimipisteisiin.

Autopaja

Autopaja on Linnoituksen yksikön uusinta toimintaa. Tilat saneerattiin ja varusteltiin tarvittavilla koneilla ja laitteilla vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana ja asiakastyö pääsi alkamaan keväällä 2016. Vuosi 2016 oli siis pajan perustamisen ja kehittämisen aikaa ja pajan on tarkoitus saavuttaa suunniteltu asiakastyötekijöiden määrä ja ulkopuolisen työn määrä vuoden 2017 aikana.

Pajan tavoitteena on tarjota 6–8 asiakkaalle kerrallaan mahdollisuus ylläpitää autoalan ammattitaitoa tai tutustua autoalaan, mikäli ammattitaitoa tai koulutusta alalle ei vielä ole. Pajan toinen tavoite on tarjota alueen autoilijoille edullisia, joustavia ja laadukkaita huoltopalveluja asiakaslähtöisesti toteutettuna.

Nuorten paja

Haminan kaupungin kanssa solmittiin sopimus Nuorten pajan kokeilusta vuodeksi. Nuorten paja on matalan kynnyksen palvelua, joka on tarkoitettu alle 24-vuotiaille haminalaisille, joiden elämäntilanne vaatii perusteellista lähtötilanteen selvitystä, elämänhallinnan opettelua ja tulevaisuuteen motivoivaa, aktiivista ammattilaisten ohjausta. Toiminta muutettiin nonstop-toiminnaksi, mutta siitä huolimatta asiakkaiden ohjautuminen pajalle oli heikkoa.

Remonttiryhmä (ReRy)

Remonttiryhmä tekee asuinhuoneistojen ja kerrostalojen yleisten tilojen kunnostustöitä Kotkan Asunnot Oy:lle. Vuoden aikana tehtiin useita ulkotilojen kunnostuksia ja yleisten tilojen maalauksia niin kerrostalo- kuin rivitalokohteisiin.

Toiminnassa oli vuoden aikana 18 henkilöä.

Aikuisten pajat Ura ja Remppa

Kotkan kaupungin kilpailuttamat aikuisten pajatoiminnot Ura-paja ja Remppa-paja (vuosille 2015–2017) ovat tarkoitettu yli 29-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Ne ovat niin sanottuja matalan kynnyksen työtoimintaa järjestäviä työharjoittelupaikkoja. Pajat ovat myös maahanmuuttajapainotteisia siten, että maahanmuuttajien osuus asiakkaista on vähintään 60 prosenttia. Pajatoimintaan voi tulla työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Jatkopolkuna palkataan vuosittain muutamia henkilöitä palkkatuella työsuhteeseen.

Pajojen tavoitteena on henkilöiden työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja elämänhallintataitojen kohentuminen. Käytännön työn tekemisen ohella pajoilla tarjotaan yksilövalmennusta, ryhmätoimintaa ja työhönvalmennusta.

Remppa-paja

Rempassa harjoitellaan erilaisia työtehtäviä, kuten sisä- ja ulkomaalausta, huonekalujen ja ulkokalusteiden kunnostamista sekä kuljetus- ja muuttotoimintoja. Pajalaiset hoitavat Kotkan sosiaalitoimen muuttotoiminnan.

Rempassa oli asiakkaana 61 (49) henkilöä, joista maahanmuuttajien osuus oli noin 75 prosenttia.

Ura-paja

Pajan tarkoituksena on tukea ja ohjata motivoituneita asiakkaita työpaikan etsimisessä, työhön siirtymisessä ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. Pajajakson aikana asiakkaiden työelämään liittyvät tiedot ja taidot paranevat ja asiakkaat tulevat tietoisemmiksi omista vahvuuksistaan ja haasteistaan.

Ura-paja on niin sanottu seinätön paja, jossa työtehtävät etsitään säätiön omista toiminnoista asiakkaan kiinnostuksen, osaamisen ja tavoitteiden mukaan. Pajalaisella on myös mahdollisuus siirtyä ulkopuoliseen työkokeiluun, jossa valmentaja on tukena. Pajajakson aikana yksilö- ja työhönvalmentajat kartoittavat asiakkaan tilannetta sekä auttavat ja tukevat jatkopolun rakentamisessa.

Ura-pajalla oli 62 (44) asiakasta, joista maahanmuuttajien osuus oli 73 prosenttia.

Femma-paja

Pajassa harjoitellaan erilaisia kädentaitoja, kuten ompelua, neulomista, kutomista ja huonekalujen kunnostusta. Asiakkaat tekevät aluksi helpompia harjoitustehtäviä ja etenevät myöhemmin vaativampiin tehtäviin. Tuotteita tehdään harjoittelutöiden lisäksi myyntiin Goodwill®-myymälöihin. Osa pajan asiakkaista on luku- ja kirjoitustaidottomia, eivätkä he osaa välttämättä käyttää esimerkiksi saksia.

Femma-pajassa oli 50 (31) henkilöä. Pajassa työskenteli pääasiassa maahanmuuttajia.