Työyhteisösovittelussa puututaan työyhteisössä ilmenevään ristiriitaan, eli konfliktiin, palautetaan työpaikalle työrauha, pyritään parantamaan työpaikan ilmapiiriä sekä lisätään sovitteluun osallistuvien osapuolten välisiä vuorovaikutustaitoja. Sovittelulla pyritään myös ennaltaehkäisemään mahdollisia tulevia konflikteja.

Alla näkyvällä videolla on tiiviissä muodossa tietoa työyhteisösovittelusta.

Video näkyy, kun olet hyväksynyt tämän sivuston evästeet. Mikäli video ei näy, käy muuttamassa hyväksyntätiedot. Avaa evästehallinta TÄSTÄ (avautuu uuteen välilehteen). Valitse avautuvalta sivulta "Evästeiden käyttö sivustolla ja suostumuksen hallinta". Valitse otsikon alle ilmestyvän tekstin seasta "Muuta hyväksyntääsi" ja avautuvasta ponnahdusikkunasta "Salli kaikki".

Teksti jatkuu videon jälkeen.

Sovittelun tarkoituksena on, että ihmisten olisi hyvä olla omassa työyhteisössään. Sovittelun myötä työyhteisö saa käyttöönsä menetelmiä, joiden avulla asioita voi käydä turvallisesti ja luottamuksellisesti läpi. Luottamus ja hyvä vuorovaikutus ovat toimivan työyhteisön kulmakiviä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Konflikti

Konflikti on kahden tai useamman osapuolen ajatusten, käsitysten, asenteiden tai tarpeiden välinen ristiriita. Konflikti voidaan nähdä myös eräänlaisena vuorovaikutustilanteena tai prosessina.

Mikä avuksi

Konfliktit ovat osa jokaista työyhteisöä. Joskus kuitenkin konfliktit saattavat paisua turhan suuriksi, koska niiden huomaaminen sekä niihin puuttuminen kestävät usein liian kauan. Näitä tilanteita ei kenenkään tarvitse ratkaista yksin, vaan avuksi voidaan kutsua ulkopuolinen koulutettu työyhteisösovittelija. Puolueeton sovittelija ohjaa osapuolten kohtaamista ja keskustelua. Sovittelijan ei ole tarkoitus antaa valmiita vastauksia, vaan ohjata tilannetta.

Työyhteisösovittelun prosessi

Toimeksiantokeskustelu

Ennen toimeksiantokeskustelua joko työnantaja, työpaikan luottamushenkilö tai joku tilanteen osapuolista tekee aloitteen sovittelusta. Päätös sovittelijan käytöstä tehdään yrityksen sisällä. Päätöksen jälkeen käydään toimeksiantokeskustelu, jossa määritellään, ketkä kaikki työyhteisön jäsenistä osallistuvat sovitteluun.

Info

Toimeksiantokeskustelua seuraa info, jossa sovittelija kertoo työyhteisösovittelun prosessista sekä sovittelussa käytettävistä menetelmistä. Infoon voi sovittelun osapuolten lisäksi osallistua myös esimerkiksi HR:n edustajia.

Yksilötapaamiset

Työyhteisösovittelun prosessiin kuuluu, että jokainen osallistuja haastatellaan erikseen. Joten yhteisen infon jälkeen sovittelija käy yksilökeskustelut erikseen kaikkien sovittelun osapuolten kanssa, jotka määriteltiin toimeksiantokeskustelussa. Yksilötapaaminen on osallistujalle oma turvallinen hetki, jolloin hän tulee kuulluksi. Näissä tapaamisissa myös hiljaisemmat työyhteisön jäsenet saavat äänensä kuuluviin. Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia, ja niissä käydään läpi muun muassa konfliktitilannetta ja sen herättämiä tunteita.

Yhteistapaaminen

Kun yksilökeskustelut kaikkien osapuolten kanssa on käyty, seuraava vaihe on yhteistapaaminen. Tässä ovat paikalla kaikki sovittelun osapuolet. Päämääränä on, että jokainen tuo oman näkemyksensä tilanteesta esiin. Sovittelijan tuella yritetään päästä konfliktin ratkaisuun. Tässä yhteydessä laaditaan myös kirjallinen sovintosopimus.

Seurantajakso

Seurantajakso on oleellinen osa työyhteisösovittelua. Tämän jakson aikana sovittelija tukee työyhteisöä muutoksessa. Seurantajaksoon kuuluu 1–3 tapaamiskertaa.

Kun työyhteisö voi paremmin, yritys voi paremmin

Hyvinvoivan työyhteisön työteho paranee, työn kuormittavuus vähenee ja palvelut sujuvat jouhevammin. Sovittelun avulla voidaan vaikuttaa työyhteisön arjen ja hyvinvoinnin kautta suoraan yrityksen taloudelliseen tulokseen.

Sovittelussa käytetty toimintamalli ja ajattelutapa taipuvat moneen: ne tuovat esimerkiksi henkilöstöjohtamisen menetelmäosaamista johtoryhmälle sekä apua uuden työyhteisön tai tiimin luomiseen ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Näin työyhteisöllä on työkalut valmiina myös mahdollisen konfliktin varalle.