Lue Parastamo-hankkeen Sotekin hanketiimin asiantuntijablogikirjoitus siitä, mitkä asiat vaikuttivat siihen, että hanke oli niin onnistunut.
”Paras hanke ikinä mihin olen osallistunut, kerrankin saanut konkreettista apua ja hyötyä.”
”Yksinyrittäjänä ja yksin asuvana ei ole oikein ketään kenen kanssa pyöritellä työhön liittyviä asioita. Nyt on ollut????. Siitä suuri kiitos!!”
”Minua on kuunneltu. Yritykseni asioita on mietitty yhdessä. Ratkaisuja eteenpäin menemiseksi on etsitty yhdessä.”
”Olen saanut juuri omaan tarpeeseen kohdennettua apua niin oman jaksamisen kuin esimerkiksi markkinoinnin osalta. En olisi tässä pisteessä ilman hankkeen apua ja ilman apuja tähän pisteeseen pääseminen olisi ollut tosi vaikeaa ja hidasta.”
”Asiantuntijat ovat osanneet tukea erilaisissa vaiheissa niin, että olen itse pystynyt ja voinut keskittyä omaan tekemiseen saaden minulle vaikeita tai kuormittavia asioita kuitenkin etenemään.”
Yllä on esimerkkejä palautteista, joita elokuussa 2023 päättynyt kaksivuotinen Parastamo-hanke sai asiakkailtaan. Emme olisi voineet toivoa parempaa palautetta! Hankkeen loppukyselyssä oli mukana NPS-mittari, joka kertoo suositteluhalukkuudesta ja on yksi eniten käytetyistä asiakaskokemuksen mittareista. Saamamme NPS-arvo oli +95, joka on erinomainen tulos. Yrittäjät kokivat hankkeen ja sen tarjoamat toimenpiteet hyvin tarpeellisiksi ja merkitykselliseksi.
Nyt kerromme, miksi asiakaskokemus ja palaute olivat näin hyviä.
Parastamo-hanke tarjosi yksinyrittäjille ja mikroyrittäjille henkilökohtaista sparrausta, monipuolista asiantuntija-apua, koulutusta ja hyvinvointipalveluja. Hanke toimi Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Itä-Uudenmaan alueilla 2021–2023 ESR:n, eli Euroopan sosiaalirahaston, rahoittamana.
Hyödyllisimmäksi toteutustavaksi hankkeessa todettiin henkilökohtainen, räätälöity ja käytännönläheinen tuki. Yrittäjien palveluita, osaamista ja liiketoimintamuotoja kehitettiin sparrausten, asiantuntijuuksien ja koulutusten avulla. Asiantuntija-apu yrittäjille oli hyvin monialaista: muun muassa työnohjausta, palvelumuotoilua, markkinointia sekä hyvinvoinnin tukemista. Hankkeessa järjestetyt koulutukset olivat ylimaakunnallisia, ja ne pohjautuivat yrittäjiltä tulleisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Koulutusten jälkeiset henkilökohtaiset sparrausajat kouluttajan kanssa osoittautuivat hyväksi keinoksi syventää opittua ja räätälöidä sitä omaan yksilölliseen tilanteeseen sopivaksi.
Hankkeen perusideana oli yrittäjän jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Tämä toteutui hankkeessa erityisesti yksilöllisen tuen kautta. Sparraajan tai asiantuntijan vierelle tulo virkisti yrittäjää, nosti motivaatiota, vahvisti tekemisen meininkiä, auttoi tarkastelemaan omia toimintatapoja uudesta näkökulmasta ja kasvatti itseluottamusta. Yrittäjille oli tärkeää tulla kuulluksi ja saada tukea ja tsemppausta omaan tekemiseen. Se loi toivoa tulevaan, mikä puolestaan näkyi intona arjen tekemisessä.
Yrittäjien hyvinvointia kasvatettiin lisäksi työhyvinvointitoiminnan avulla. Tyhy-hetki oli yrittäjälle mahdollisuus keskittyä oman hyvinvointinsa äärelle ja saada työkaluja oman jaksamisen ja palautumisen tueksi. Ryhmätoiminnot, kuten tyhyt ja koulutukset, toimivat lisäksi väylänä ja mahdollistajina vertaisoppimiselle ja vertaisryhmien syntymiselle.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin palvelumuotoilua. Hanke suunniteltiin vastaamaan kohderyhmän todellisia tarpeita. Sisältö ei perustunut olettamuksiin tai arvailuihin siitä, mitä yrittäjät voisivat haluta tai tarvita, vaan sisällön suunnittelun pohjana käytettiin tutkittua tietoa. Yrittäjiä haastateltiin, jotta saatiin selville, millaisesta tuesta ja avusta he oikeasti hyötyisivät.
Parastamo-hanke mahdollisti yrittäjälle rinnallakulkijan, henkilökohtaisen sparraajan, jonka kanssa hänellä oli mahdollisuus keskustella ja punnita oman yrityksensä tilannetta. Tämä mahdollisti laadullisen, pitkäkestoisen, rinnalla kulkevan tuen, jonka hankkeeseen osallistujat kokivat erityisen merkitykselliseksi. Sparraajan kanssa pystyi keskustelemaan kokonaisvaltaisesti niin henkilökohtaisista kuin yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvistä asioista. Hankkeen eduksi voidaan nostaa yksinyrittäjän kokema rinnalle tullut “työtoveruus”. Yrittäjä sai vierelleen henkilön, joka paneutui yrityksen asioihin, kuunteli ja kannusti yrittäjää sekä ohjasi asiantuntijuuksien piiriin.
Sparraus mahdollisti suunnitelmallisen ja ratkaisukeskeisen asiantuntija-avun koordinoinnin räätälöidysti esille nousseisiin yrittäjän ja yritystoiminnan tarpeisiin. Tuki oli laaja-alaista ja vaihteli yrittäjän tilanteen mukaan. Se saattoi keskittyä esimerkiksi yritystoiminnan kehittämisen pullonkauloihin tai yrittäjän oman hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen.
Yrittäjiä palveltiin hankkeessa kokonaisvaltaisella otteella. Yksinyrittäjä ja hänen yrityksensä eivät ole toisistaan erillisiä. Jos yrittäjän taloudellinen tilanne tai henkinen jaksaminen on huonoa, ei yrittäjällä riitä voimavaroja myöskään yrityksensä käyttöön. Parastamo keskittyi siis yrittäjän kokonaisvaltaiseen tilanteeseen, eikä pelkästään liiketoiminnalliseen kehittämiseen ̶ tästä saimme erityisesti kiitosta yrittäjiltä.
Hanke ei jäänyt tuleen makaamaan. Kun huomattiin, että jokin asia ei toimi, se jätettiin pois. Hyvin toimivia asioita puolestaan tehtiin enemmän. Kuuntelimme herkällä korvalla yrittäjiä ja heidän tarpeitaan, ja muokkasimme hankkeen toimintaa sen mukaan. Esimerkiksi koulutuksiin lisättiin mahdollisuus kouluttajan antamaan henkilökohtaiseen sparraukseen, jotta yrittäjä pystyi soveltamaan koulutuksen antia juuri omaan tilanteeseensa sopivaksi asiantuntijan opastuksella. Tärkeä tekijä joustavuuden toteutumisessa oli se, että hanketiimillä oli tarpeeksi yhteistä keskusteluaikaa. Tapasimme useita kertoja viikossa ja kävimme läpi ajankohtaisia asioita.
Yrittäjistä 93 prosenttia on yksin- ja mikroyrittäjiä. Monen paikkakunnan palvelut lepäävät juuri näiden yrittäjien varassa. He ovat kivijalkakauppiaita, kahvilan pitäjiä, kampaajia, hierojia, siivoojia, joogaohjaajia, autokorjaajia, sähköasentajia ja niin edelleen. Onko yhteiskunnalla varaa siihen, että nämä yritykset sulkevat ovensa?
Yrittäjyydestä maalataan usein mielikuvaa, että yrittäjä on rikas ja menestynyt. Näin voi tietysti olla, mutta monelle totuus on toinen. Monella yksinyrittäjällä ei ole säännöllistä palkkapäivää, ei palkallista lomaa tai työterveyshuoltoa, he keikkuvat toimeentulon rajamailla, työskentelevät uupumisriskin alla ja heidän voimavaransa ja resurssinsa tuen hakemiseen ovat puutteelliset.
Palveluiden osalta tämä ryhmä jää katveeseen. Parastamoon osallistuneista yrittäjistä varsin moni koki olevansa verkoston, niin kehitysyhtiöiden kuin yrittäjäjärjestöjenkin, kohderyhmän ulkopuolella. Meillä yrittäjiä palveltiin kokonaisvaltaisemmin huomioiden heidän jaksamisensa ja hyvinvointinsa. Parastamon kohderyhmäyrittäjillä korostui tarve yhden luukun periaatteella koordinoituun ja alkuvaiheessa kannateltuun tukeen. Sellaista palvelua ei tällä hetkellä ole tarjolla. Osaamista tämän kaltaisen tuen antamiseen on nimenomaan säätiöillä, jotka ovat valmennuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoita.
Ympyrä sulkeutuu ja päätämme kirjoituksemme samoin kuin aloitimme: Parastamossa mukana olleen yrittäjän palautteeseen, jossa kiteytyy olennainen. Meille hankkeessa tärkeintä olivat yrittäjät.
”En usko että olisin enää yrittäjä ilman tätä tukea ja apua mitä olen saanut.”
Mission accomplished. Parastamo kiittää ja kuittaa.
Kiitollisin ja haikein mielin uutta kohti,
Parastamon projektipäällikkö Minna Suikkanen sekä hankkeen Etelä-Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan yrityskoordinaattorit Anne Paajanen ja Katja Huumo